Stuora beroštupmi gaskaboddosaš skuvlla áššis

Suohkanhálddahus lea dál čielggadan molssaeavttuid gaskaboddosaš skuvlla dáfus, ja sádde ášši politihkalaš meannudeapmái ovdagottis ja suohkanstivrras. Geavaheaddjit leat bovdejuvvon váikkuheapmái formála ovttasbargoorgánaid bokte. Sii leat čájehan stuora beroštumi, ja suohkan lea ožžon máŋga gulaskuddancealkámuša áššis.

Huksenáigodagas galget oahppit gaskaboddosaš skuvlalanjaide, ja ášši čielggadeamis leat geahčadan vihtta molssaeavttu. Buot vihtta evttohusa mearkkašit ahte mánáidskuvla fárre dála nuoraidskuvlii, dáinna lágiin sihkkarastá dorvvolaš olgobirrasa, dovddus johtolatčovdosa ja stabilitehta nuoramus ohppiid árgabeaivvis.

Nuoraidskuvlii lea vihtta iešguhtet čovdosa evttohuvvon, geahča tabealla. Njealje dan viđa čoavddusevttohusain mearkkaša ahte nuoraidskuvlaoahppit ožžot skuvlalanjaid Guovdageainnu márkanbáikái, ja okta evttohus mearkkaša ahte šaddá bussemátki Mázii:

Nr

Mánáidskuvlaohppiid gaskaboddosaš skuvlalanjat 

Nuoraidskuvllaohppiid gaskaboddosaš skuvlalanjat 

1

Dálá nuoraidskuvlaviessu

Guokte ceahki Báktehárjjis, okta ceahkki LES-viesus

2

Dálá nuoraidskuvlaviessu 

Guokte ceahki Báktehárjjis, okta ceahkki modulaviesus hálla bálddas

3

Dálá nuoraidskuvlaviessu 

Golbma ceahki Máze skuvllas

4

Dálá nuoraidskuvlaviessu 

Golbma ceahki modulaviesus márkanbáikkis 

5

Dálá nuoraidskuvlaviessu 

Okta ceahkki Báktehárjjis, guokte ceahki modulaviesus das bálddas


Gulaskuddanvástádusat čájehit ahte máŋggas oaivvildit mánáidskuvlaohppiid evttohuvvon čoavddus sáhttá šaddat buorre. Goitge deattuhuvvo ahte šaddá doarvái sadji ja ahte skuvlageaidnu ja olgobiras šaddá oadjebas go ođđa skuvlla ceggegohtet das lahka.

Go guoská čovdosii nuoraidskuvlaohppiid váste, lea geavaheddjiid ráva ahte vállje molssaeavttu Guovdageainnu márkanbáikkis. Gulaskuddanvástádusat čujuhit erenoamážit dan guhkes skuvlageainnu mii šaddá jus galgá bussiin doalvut ohppiid Mázii. Gaskaboddosaš rehkenastimat čájehit ahte molssaeaktu 3 lea divraseamos, mas ollislaš gollu lea NOK 12,5 miljovnna ruvnno guokte jagi badjel.

Tabealla čájeha gollomeroštallama molssaeavttuin mat čielggaduvvojit áššis. Summá goluin lea meroštallon das ahte huksenáigodat lea guokte jagi.

Nr

Mánáidskuvlaohppiid skuvlalanjat 

Nuoraidskuvllaohppiid skuvlalanjat   

Mánáidskuvlaohppiid skuvlalatnjagollu

Nuoraidskuvlaohppiid skuvlalatnjagollu 

Sum

1

Dálá nuoraidskuvlaviessu 

Guokte ceahki Báktehárjjis, okta ceahkki LES-viesus

2 000 000,00

2 000 000,00

4 000 000,00

2

Dálá nuoraidskuvlaviessu 

Guokte ceahki Báktehárjjis, okta ceahkki modulaviesus hálla bálddas

2 000 000,00

2 000 000,00

4 000 000,00

3

Dálá nuoraidskuvlaviessu 

Golbma ceahki Máze skuvllas

2 000 000,00

10 500 000,00

12 500 000,00

4

Dálá nuoraidskuvlaviessu 

Golbma ceahki láigohuvvon modulaviesus márkanbáikkis

2 000 000,00

7 500 000,00

9 500 000,00

5

Dálá nuoraidskuvlaviessu 

Okta ceahkki Báktehárjjis, guokte ceahki modulaviesus das bálddas

2 000 000,00

2 000 000,00

4 000 000,00

 

Gaskaboddosaš skuvlalanjat hui hárve addet daid buot buoremus čovdosiid. Guovdageainnu suohkan goitge berošta das ahte gávdnat mat duddjojit oadjebasvuođa ja dorvvolašvuođa, ja sáhttet addit dohkálaš čovdosa ohppiide, váhnemiidda ja bargiide mat leat lágaid ja láhkaásahusaid siskkobealde. Ekonomalaš beali ferte šaddat deattuhit dákkáraš gaskaboddosaš čovdosiin. Dál lea politihkkariid hálddus dahkat mearrádusa áššis.