Influeansaboahkut 2022/2023

Don berret váldit boahku jus leat 65 jagi dahje boarráset, leat áhpeheapme dahje dus lea kronalaš dávda. 

influensavaksinert button - Deaddil ja stuora govva ihtá

Buohkat sáhttet duođalaččat buohccát influeanssain, muhto muhtin riskajoavkkuin lea stuorát riska buohccát duođalaččat go earáin. Norggas gullet lagabui 1,6 miljovnna máná ja rávisolbmo dákkár riskajovkui. Sáhttá leat erenoamáš buorre sin dearvvašvuhtii jus sii boahkuhuvvojit.

Čuovvovaš olbmot ávžžuhuvvojit váldit influeansaboahku: 

  • Sii geat orrot fuolahusguovddážis ja buhcciidruovttus
  • Buohkat geat leat deavdán 65 jagi
  • Áhpeheamit 12. áhpehisvahkku rájes (2. ja 3. trimester). Áhpeheamit 1. trimesteris, geain lea eará liigeriska.
  • Ovdaláigge riegádan mánát, earenoamážit mánát geat leat riegádan ovdal áhpehisvahkku 32, 6 mánnosačča rájes gitta 5 jahkái.
  • Mánát ja rávisolbmot geain lea:
    • kronalaš geahpesdávda (maiddái ástmá)
    • váibmo- ja varrasuotnadávda (eará go muddejuvvon alla varradeatta)
    • diabetes tiipa 1 ja 2
    • vuoivvassivva dahje monimušsivva
    • kronalaš neurologalaš dávda dahje vahát, earenoamážit olbmot geain hedjonan geahpeskapasitehta ja/dahje gossanfápmu
    • hedjonan immunasuodjalus buozalmasvuođa dahje dávddaid dálkkodeami geažil (omd. orgánatransplantašuvdna, borasdávda, HIV, reumatoid artritt ja eará dávddat)
    • hui duođalaš buidodat (BMI badjel 40)
    • eará duođalaš ja/dahje kronalaš dávda mii dagaha ahte influeansa dagaha duođalaš dearvvašvuođariska, doaktára individuála árvvoštallama vuođul. Dan oktavuođas ferte fievrridit doavtterduođaštusa boahkuheapmái.

Dasa lassin ávžžuhit čuovvovaš olbmuid váldit influeansaboahku:

  • Olbmot geat orrot ovttas dahje leat vástideaddji lahka olbmuid geat ožžot immunaváidudeaddji dálkkodeami (ferte fievrridit mielde doavtterduođaštusa boahkuheapmái)
  • Dearvvašvuođabargit (boahkuhuvvojit bargosajis)
  • Spiidnenávetbargit ja earát geat dávjá leat ealli spiinniid lahkosis

 
Dán jagáš influeansaboahkuheapmi lea čuovvovaš áiggiid ja báikkiin:

Goas ja gos?

  • Duorastaga skábmamánu 3. beaivvi dii. 09:00 - 15:00 - LES-viesus
  • Gaskavahkku skábmamánu 9.beaivvi dii. 09:00 - 15:00 - LES-viesus
  • Gaskavahkku skábmamánu 16.beaivvi dii. 09:00 - 15:00 - Dearvvašvuođaguovddážis

Ii dárbbat diŋgot diimmu, oažžu beare boahtit.
Influeansaboahkuheami ja eará boahkuheami áigegaska ferte leat unnimusat vahkku.
100 ru iežasmáksu.
 
Oanehaččat influeansaboahkut birra
 

Manne berre boahkuhuvvot?

Influeansa sáhttá earret eará dagahit duođalaš geahpesboalddáhaga ja ahte máŋga bistevaš dávdda vearránit. Go influeansa dagaha duođalaš dearvvašvuođaváttisvuođaid de lea dárbu čálihuvvot buohccivissui.
Olbmuin geain leat váibmo-/varrasuotnavigit lea stuorát riska váibmodohppehahkii, vuoiŋŋaščaskkástahkii ja jápmit influeansaáigodagas go muđui jagis. Duođalaš influeansadávda sáhttá dagahit ahte dearvvašvuohta hedjona bistevaččat ja ahte šaddá dárbu eanet veahkkái, ja gaskamearalaččat das jápmet sullii 900 olbmo jahkásaččat. Boahkuheapmi suodjala duođalaš influeanssa vuostá.

Man vuostá suodjala boahkut?

Influeansaboahkut suodjala influeansavirusa vuostá 1-2 vahkku maŋŋel boahkuheami. Boahkut ii suodjal koronavirusa iige eará virusiid ja bákteriejaid vuostá, main maid sáhttet leat influeansalágan dávdamearkkat.
Dábálaš influeansadávdamearkkat leat ahte fáhkka buohccát, feber, guorssat, veajehisvuohta, oaivebávččas ja deahkkebákčasat 3-10 beaivvi.

Manne berre jahkásaččat boahkuhuvvot?

Dannego influeansavirus čađat rievddada ja boahkut ferte rievdamiidda heivehuvvot, de berre boahkuhuvvot juohke jagi. Boahkuid ávkkálašvuohta maid unnu áiggi mielde.

Leatgo boahkuin liigeváikkuhusat?

Boahkut áigodatinflueansa vuostá lea adnon máŋga jagi, ja oppalaččat leat unnán liigeváikkuhusat. Nu mo earáge boahkuin de sáhttá šaddat rašši, ruvssoda ja bohtana dakko gokko lea čuggejuvvon, lassin sáhttá oažžut febera, leat illáveaje ja deahkit sáhttet várkat. Lea hui hárve ahte šaddet allergiijalaš reakšuvnnat dahje eará duođalaš liigeváikkuhusat.
Influeansaboahkut ii sáhte dagahit influeansadávdda.
 
Loga eambbo influeansaboahku birra Álbmotdearvvašvuođainstituhta neahttasiiddus


Loga eambbo influeansaboahku birra HelseNorge neahttasiiddus