Go almmolaš ásahus, nu go suohkan, áigu juoidá hukset, de lea dat oalle áddjás ja moalkás proseassa.

Vuos lea suohkanstivra mearridan skuvlla ovdaprošeavtta (mas dárbu árvvoštallui). Dan čađahii konsuleantafitnodat, mii vuittii gilvvu, ovttas suohkaniin.

Dan ovdaprošeavttas árvvoštalle ahte galggašiigo divodit dálá skuvlla, vai hukset ođđa skuvlla ja muitaledje goappáge hatti. Suohkanstivra válljii de ahte háliida ođđa skuvlla hukset, dannego dálá skuvla lea nu boaris ahte dan fertešii máŋgalot millijuvnna ruvnno ovddas divvut, jos galgá logi jagi ge vel gierdat.

Seamma ovdaprošeavttas ohce fágaolbmot maid loguid, mat muitalit man ollu skuvlamánát márkanis leat ovddasguvlui ja man stuora skuvla de adno.

Guovdageainnu suohkanstivra mearridii de skuvlla sturrodaga ja ahte dat huksejuvvo seamma sadjái, gos dálá skuvla lea. Suohkanstivra mearridii maid ahte dat ii oaččo máksit badjel 320 millijuvnna ruvnno.

Das maŋŋel lágiiduvvui fas gilvu, masa serve golbma huksenfitnodaga. Dan golbmasis vuittii dat fitnodat, mii fálai dán skuvlla, man leat oaidnán suohkana neahttasiiddus, suohkana Facebook-siiddus dahje aviissain. Earet eará oahpaheddjiid- ja váhnenovttasteaddjit ledje mielde jurys, mii válljii dan ođđa skuvlla, man suohkanstivra de dohkkehii.

Seammás nuppiin prošeavttain lea maid konsuleantafitnodat ovttas suohkanbargiiguin árvvoštallan movt ođđa skuvlla galgá orgániseret, go guokte márkanvuođđoskuvlla šaddet oktan skuvlan. Suohkanstivra mearridii – fágaolbmuid rávvaga mielde - ahte ođđa skuvllas galgá rektor ja vel golbma ossodatjođiheaddji, mat ovttas jođihit sihke pedagogalaš beali ja skuvlabargiid.

Muhto go stuora, divrras gárdima hukse, de ii leat das mihttun, dušše ahte lanjat galget čábbát. Fertešii maid sisdoallu seamma buorre. Danne leatge suohkana oahpaheaddjit ja jođiheaddjit ovttas konsuleantafitnodagain hutkame movt nu galggašii šaddat ja seammás oažžun dihte guokte ovdalaš skuvlla doaibmat oktan skuvlan.

Nu ahte vástádus dasa ahte guđemuttos skuvlahuksen dál lea, lea ahte miessemánus dat várra mearrida suohkanstivra loahpalaččat ahte huksejuvvo go ođđa skuvla, vai ii. Jos mearrida ahte galgá huksejuvvot, de gáikkodišgohtet skuvlla dalá maŋŋelgo skuvlaluopmu álgá. Jos nu dahket, de galget skuvlamánát ja oahpaheaddjit leat gaskaboddosaš lanjain, nu guhká go huksen bistá. Gos ja makkár gaskaboddosaš skuvlalanjat šaddet, mearriduvvo dás fargga, go vuos leat gullan máid váhnemat, skuvlamánát ja oahpaheaddjit oaivvildit.

Fuomáš: Fargga ihtá suohkana neahttasiidui ártihkkal, gos geahččalat árvidit makkár gažaldagat dus vel soitet ja vástidit daidda (FAQ).