Gaskaboddosaš mánáidskuvla ja ođđa skuvla leat doarvái stuorrát

Ohppiidlohku ja mihttodallan ođđa skuvllas ja gaskaboddosaš skuvllas.

Gaskaboddosaš skuvla

Boahtte skuvlajagi leat sullii 150 oahppi smávvaskuvllas, 90 oahppi gaskadásis ja 110 oahppi nuoraidskuvllas. Smávvaskuvla ja gaskadássi lea jurddašuvvon bidjot dálá nuoraidskuvlavissui, ja doppe lea doarvái sadji ohppiide.

Vejolaš juogadeapmi mii čájeha ahte lea sadji čájehuvvo dá. Govva čájeha eanemuslogu juohke klássalanjas, go váldá vuolggasaji 2 m2 juohke oahppi nammii (ja vel oahpaheaddji). Govas leat luonddufágalatnja, dipmaduodjelatnja ja aktivitehtalatnja váldon atnui klássalatnjan. Mánáidskuvla lea dál bargame bidjat boahtte jagi klássaid nuoraidskuvlavissui.

Teorehtalaš eanemuslohku viesu dáfus leat 363 oahppi (muhto go ii álo leat oktiiheiven gaskal klássaid ohppiidlogu ja klássalanjaid eanemuslogu, lea váttis olahit albma eanemuslogi).

Deaddil ja stuora govva ihtá 

 

 

 

 

 

 

Ođđa skuvla

Suohkanstivra mearridii ahte ođđa skuvla mihttodallo unnimusat 270 oahppi váste (ohppiidlohku 2030), muhto ahte čáhkke eambbo ohppiid daid vuosttaš jagiid. Ođđa skuvlla tevnnegat eai leat gárvásat vuos, muhto evttohusas mii bođii arkiteavttas vahkku 7 lea sadji 167 oahppái smávvaskuvllas, 137 oahppái gaskadásis ja 114 oahppái nuoraidskuvllas ( 2 m2 juohke oahppi nammii klássalanjas). Dasa lassin leat joavkolanjat, amfiat, ja oktasašareálat mat galget adnot. Go gaskaboddosaš tevnnegat leat vuolggasadjin, lea teorehtalaččat sadji badjel 400 oahppái, dat mearkkaša eambbo go dat mat dál lea otná skuvllas.

Deaddil ja stuora govva ihtá