Čuovvovaš olbmot ávžžuhuvvojit váldit influeansaboahku: 

• Sii geat orrot fuolahusguovddážis ja buhcciidruovttus
• Buohkat geat leat deavdán 65 jagi
• Áhpehis nissonolbmot maŋŋel 12. áhpehisvahkku (2. ja 3. trimester). Áhpehis nissonolbmot 1. trimesteris, geain lea eará liigeriska, ožžot maid influeansaboahkuhanfálaldaga.
• Ovdaláigge riegádan mánát, earenoamážit mánát geat leat riegádan ovdal áhpehisvahkku 32, 6 mánnosačča rájes gitta 5 jahkái.
• Mánát ja rávisolbmot geain lea:
  • kronalaš geahpesdávda (maiddái ástmá)
  • váibmo- ja varrasuotnadávda (eará go muddejuvvon alla varradeatta)
  • diabetes 1 ja 2
  • vuoivvassivva dahje monimušsivva
  • kronalaš neurologalaš dávda dahje vahát
  • hedjonan immunasuodjalus buozalmasvuođa dahje dávddaid dálkkodeami geažil  (omd. orgánatransplantašuvdna, borasdávda, HIV, reumatoid artritt ja eará dávddat)
  • hui duođalaš buidodat (KMI badjel 40)
  • eará duođalaš ja/dahje kronalaš dávda mii dagaha ahte influeansa mielddisbuktá duođalaš dearvvašvuođariska, doaktára individuála árvvoštallama vuođul. Dan oktavuođas ferte fievrridit doavtterduođaštusa boahkuheapmái.

Dasa lassin ávžžuhit čuovvovaš olbmuid váldit influeansaboahku:

• Olbmot geat orrot ovttas dahje leat vástideaddji lahka olbmuid geat ožžot immunaváidudeaddji dálkkodeami (ferte fievrridit mielde doavtterduođaštusa boahkuheapmái)
• Dearvvašvuođabargit (boahkuhuvvojit bargosajis)
• Spiidnenávetbargit ja earát geat dávjá leat ealli spiinniid lahkosis

Dán jagáš influeansaboahkuheapmi lea čuovvovaš áiggiid ja báikkiin:

Goas ja gos:

Juohke gaskavahkku dii. 09:00 - 15:00.

Coop Jernvare gealláris, seamma sajis gos koronaboahkuheapmi čađahuvvo.

Ii dárbbat diŋgot diimmu, oažžu beare boahtit.

Influeansaboahkuheami ja eará boahkuheami áigegaska ferte leat unnimusat vahkku.

50 ru iežasmáksu (nuvttá jus dus lea friddjagoarta).

Oanehaččat influeansaboahkut birra.

Manne berre boahkuhit iežas?

Influeansa sáhttá earret eará mielddisbuktit duođalaš geahpesboalddáhaga ja máŋga kronalaš dávdda sáhttet vearáskit. Influeansa duođalaš komplikašuvnnaid oktavuođas gártá buohccivissui. Olbmot, geain lea váibmo- /varrasuotnaváddu, leat influeansaáigodagas hearkkibut go muđui jagis váibmodohppehaga, vuoiŋŋašgáldnama ja jápmima vuostá. Duođalaš influeansadávda sáhttá dagahit bistevaš heajut dearvvašvuođa ja eanet dárbbu veahkkái, ja gaskamearalaččat 900 olbmo jápmet jahkái. Boahkuheapmi suddje duođalaš influeansa vuostá.

Man vuostá boahkku suodjala?

Influeansaboahkku suodjala influeansavirusa vuostá 1-2 vahkku maŋŋel boahkuheami. Boahkku ii suodjal koronavirusa vuostá dahje eará virusiid ja bakteraid, main maid sáhttet leat influeansalágan dávdamearkkat.

Dábálaš influeansadávdamearkkat leat fáhkka buohccát, feber, goike gosahat, vuoimmeheapme, oaivebávččas ja deahkkebávččas 3-10 beaivvi.

Manne berre jahkásaččat boahkuhit?

Berre jahkásaččat boahkuhit dannego influeansavirus čađat rievddada ja boahku ferte heivehallat daidda rievdadusaide. Boahku ávkkálašvuohta maid unnu áiggi mielde.

Leatgo boahkus liigeváikkuhusat?

Boahkku áigodatinflueansa vuostá lea adnon olu jagiid, ja das leat unnán liigeváikkuhusat. Seamma ládje go eará boahkut, sáhttá influeansaboahkku dagahit ahte dakko gokko nálu leat čuggen, sáhttá bávččagit, ruvssodit ja bohtanit, lassin sáhttá oažžut febera, vuoimmehuvvat ja deahkit sáhttet bávččagit. Allergiija reakšuvnnat dahje eará duođalaš liigeváikkuhusat ilbmet hui hárve.

Influeansaboahkuheapmi ii dagat influeansadávdda.

Loga eambbo influeansaboahku birra FHI neahttasiiddus.