Guovdageainnu suohkan áigu dákko bokte čielgasit buktit oainnu ahte mii vuosttaldit garrasit luonddubillistemiid ja olmmošvuoigatvuođa rihkkumiid sisabahkkemiiguin nugo bieggaturbiidna huksemat leat.  Stáda lea juo rihkkon olmmošvuoigatvuođa Fovsen áššis, ja nu lea dahkame maiddái Muolkkuid elektrifiseren plánaiguin.

SP artihkal 27 suddje minoritehtaid vuoigatvuođa eallit iežaset kultuvrrain.  Dasa lassin lea Norgga stáhtas geatnegasvuohta suddjet sámi mánáid rievtti beassat eallit ja ovdánit iežat kultuvrras mánáidkonvenšuvnna vuođul artihkal 30.

Guohtuneatnamat leat boazodoalu ja luonddu ávkkástalliid vuođđu, luondu lea sámi árbevirolaš birgejumi vuođđu, ja nu lea luondu sámi kultuvrra vuođđu.

Suohkan muittuha stáhta eisseválddiide ahte industriijaásaheapmi mii gáržžida, nuoskkida, sakka vahágahttá ja billista eatnamiid sámi guovlluin eaktuda ovddalgihtii diehtovuđot dohkkeheami/ miehtama sámi riekteguddiin. (free,prior and informed consent/ fritt og informert forhåndssamtykke álbmotrievttis)

Elfápmu lea diehttelas dárbbašlaš, muhto dat ii galgga čuohcat vuođđoealáhusaide ja luonddu ávkkástallamii ja birgejupmái mat leat suddjejuvvon olmmošvuoigatvuođa bokte Norggas.

Maiddái Guovdageainnu boazodoalu geasseorohagaide leat plánejuvvon bieggamillot. Dákkár sisabahkkemat čuhcet min riektesihkkarvuhtii, ja dearvvašvuhtii sihke fysalaččat ja psyhkalaččat. Danin ávžžuhit mii garrasit maiddái min geasseorohagaid suohkaniid vuosttaldit dákkár huksemiid sihke boazodoalu dihte muhto maiddái din iežadet álbmoga dihte guđet vižžet birgejumi luonddus.  Mii ávžžuhit stáda eiseválddiid heaittihit olmmošvuoigatvuođa rihkkumiid.

Mii sáddet liegga dearvuođaid ja giitit buot sámi nuoraide ja eará sámiid geat oaivegávpogis ja maiddái eará báikkiin leat vuosttaldan ja čalmmustahttán olmmošvuoigatvuođa rihkkumiid.

Guovdageainnu suohkanstivra, 26.10.2023