Guovdageainnu skuvlla vuojadanhálla hárjehallanáiggit

Vuojadanhálla hárjehallanáiggit eai juolluduvvo nu movt almmuhuvvon, suohkan álggaha álbmotvuojádeami.

Lea leamaš stuora beroštupmi vuojadandiimmuide ja suohkan lea ožžon olu ohcamiid fitnodagain ja organisašuvnnain. Dát čájeha ahte lea stuora beroštupmi vuojadanfálaldahkii Guovdageainnu álbmogis. 

Vuojadanhálla lea huksejuvvon faláštallan ja fysalaš aktivitehta rusttegiid doarjagiin (tippemidler). Doarjaga mearrádusat lohket ahte faláštallanrusttet galgá addit álbmogii vejolašvuođa fysalaš aktivitehta doaimmahit ja jus gávnnahuvvo ahte doaimmahuvvo dahje atno mearrádusaid vuostá, šaddá suohkan máksit doarjaga ruovttoluotta.

Guovdageainnu suohkan, rustteteaiggádin, lea geatnegahtton sihkkarastit ahte lea dohkálaš sihkkarvuohta rustegis go lea anus, earret eará ahte lea vuojadanvákta geas lea heaggagádjunkursa.  

Dát leat mielddisbuktán ahte suohkan lea ferten ođđasit árvvoštallat almmuhuvvon hárjehallanáiggiid Guovdageainnu skuvlla vuojadanhállas.

Vai sihkkarastit suohkana geatnegasvuođa sihkkarvuođa ektui ja vai suohkan čuovvu mearrádusaid juolluduvvon doarjaga vuojadanhálla huksemii, maiddai vai buot Guovdageainnu ássit galget oažžut buori vuojadanfálaldaga, lea suohkan mearridan álggahit dušše álbmotvuojadeami ovdalii go juolludit eaŋkil vuojadandiimmuid eaŋkil fitnodagaide/organisašuvnnaide. 

Dán mearrádusa vuođul ii fállojuvvo ovttage fitnodahkii dahje organisašuvdnii hárjehallanáiggit vuojadanhállas nu movt lei almmuhuvvon. Suohkan álggaha álbmotvuojadanfálaldaga nu jođánit go praktihkalaččat vejolaš.