Sámegiella, min earenoamáš eatnigiella, min gollegiella. Gal leat sámegielas maiddái ollu somás ovdamearkkat mat sáhttet dagahit vaikko makkár dilálašvuođaid.

Oktii lei muhtun almmolaš kantuvra, in namut báikki, mii lei muhtun doavttirkantuvrii šilttaid bidjan uksii. Doppe lei vuordinlatnja das olggobealde, gos olbmot vurdet diehttelasat beassat doaktára lusa. De goit bođii muhtun sámegielat pasieanta vuordinlatnjii ja čohkkedii stullui vuorddašit iežas vuoru. Go lei das čohkkáme, de geahččagođii mii doavtterkontuvrra uvssa seaidni lei darvehuvvon šilttaid. Dasa lei čállon “ANUS”. Vuoi gáfat, dette, šuohkehii son, ja bijai gieđaid oaivve vuostá. 

Veaháš áiggi maŋŋel bođii dat olmmoš olggoš doavttirkontuvrras gii lei leamašan su luhtte. Na ii das vel doarvái, dasto bođii eará pasieanta seamma vuordinlatnjii. Son sápmelaš gulai diet gal lea dárrolaš, go son dárustii muhtun earáin olbmuin, ja lei várra dan báikki olmmoš. Dárrolaš dadjalii iežas oahppásii “Ka i all verden er det de skriver på skiltan her.  Det står jo ANUS der??! Ka i all verden undersøker dem der??” Nubbi dárrolaš vástidii “Det er ikke godt å vite”. Muhto ovdal go šattai sápmelačča vuorru, de šilttas rievddai teaksta ja dál čuoččui “guoros”.

Son guhte máhtii sámegiela, gal de manai doavtterkontuvrra resepšuvdnii maŋŋel go lei fitnan doaktára luhtte ja muitalii gal dii várra berrešeiddet rievdadit nama dien šilttas/galbbas (sáhttá nai gullot dán áiggi sátni galba, mii ii leat ollugiid mielas buorre sátni gal, go jurddaša boazoealáhusa ektui.) Muhto die lea fas eará ášši.

Son čilgii nissonolbmui resepšuvnnas maid jur diet sátni ges mearkkaša go nie lea čállon šiltii. Dalle gal son gii doppe čohkkái ribahii bohkosit ja ganjalčalmmiid dajai: “Dien mii gal fertet farggamusat divvut ja bidjat eará sáni dasa”. Seammás jearralii dieđusge sámi olbmos gii dán muitalii, makkár sátni dasto livččii vuogas dasa? Son dajai gal sátni “geavahusas” goit lea vuogas sátni. Dalle ii ipmir dáčča iige sápmelaš dien sáni boastut. Soaitá nu ahte dalle ii obage mana dien kontuvrii.

Na juo, nie hearvái máŋgii lea sámegiella. Eará ovdamearkan lea ovddeš áigge sátni Resepsjon/mottak. Doppe Romssas gávdnui buohcceviesus šilta sámegillii go jovdet dien namuhuvvon mottakii/resepšuvdnii mas čuoččui DUSTEHUS. Sápmelačča maŋábealde lei eará olmmoš vuordinráiddus, ja go dát olmmái joavddai dan gullon dustehusii, de gal jearralii: Gosa mun dál ges lean ollen? Dis han čuožžu šilttas dát lea DUSTEHUS?? Bargi doppe dustehusa duogábealde láse duohken, fertii jeđđet su ja dadjat sutnje: Ii leat heađisge Jallaid viessu.

Na, nie hearvái sáhttá sámegiella nai šaddat dárogielagiidda.

Guovdageainnu suohkana giellakonsuleanta