Ii gal gullo šat várra nu dávjá otná gielas šat. Muhto dát gullá ovddeš ja dálá (ii šat nu dábálaš go ovdal), árbevirolaš bargguide.

Golbma ránnjážaga leat vuolgán fatnasiin vulos eanu. Olmmái gii vuodjá fatnasiin hurada vuojedettiin. Gasku fatnasa ja skohttasis čohkkába su guokte veahki. Sii leat jođus muhtun oahpes várpái (báikki gos lávejit geassit nuohti), ja sis lea buorre mokta ja doaivva neleha deavdit varas guliiguin. Ádjánit vuodjit vulos eanu goit diibmobeali ovdal go jovdet báikái gosa galget.

Sii ollejit gáddái ja doppe heaŋgá nuohtti nuohtteholggas. Veahkkálagaid sii váldet nuohti holggas eret ja bidjet dan čábbát fatnasii. Doppe stellejit nu ahte buot galgá ortnegis go suohppugohtet nuohti. 

Guoktása njuikeba fatnasii. Nubbi galgá suhkat, ja son lea nuohttebuiti,  ja nubbi ges suohpput nuohti. Gáddái báhcá olmmái geas lea gáidnu, maid luoitá dađistaga go nuohttebuiti ja son gii luoitá nuohti suohppuba nuohti.  Nuohtti suhppojuvvo seahkkan ja soai olleba fas nuohttegežiin gáddái.

Olbmážat leat buori movttas go nuohti badjosat lahkonit gátti guvlui. Njuobahagas lea reaškkas ja luohti nai gullosta geasedettiin nuohti. Eatnogáttis lea nelet/nelot sadjegássii biddjon. Dohko beassá bidjat olu varas guliid, áinnas čuovžžaid. Dál lahkona nuohtti, ja sii njuhpet várrogasat gáddái.

Muhto rivjaluovdi ii veaháš ge lihkkat go nuohtti gesso gáddái. Olbmát skurtnjagit go oidnet nuohttemohkki lea áibbas guoros. Ii doppe leat oktage guolli. Vuoi gáfat vuoi. Dál gal lei čáhcebahta, dadjá son gean lea nuohtti. Na lei gal, mieđiheaba olbmá guovttos.

Mii son dat Čáhcebahta lea? Nuohttumis čilgejuvvo nu ahte nuohtis eai obage leat guolit. Lea guoros nuohtti. Dan sáhtii maid muhtomin vásihit go lei nuohttume. Muhto ii nu dávjá.

Guovdageainnu suohkana giellakonsuleanta