Láigoheamis eaiggáduššamii-ortnet addá dutnje vejolašvuođa šaddat viessoeaiggádin áiggi mielde. Don láigohat viesu álggos ja maŋŋil oaččut vejolašvuođa oastit dan.

Láigosoahpamuš dahkko gitta viđa jahkái ja maiddái opšuvdnašiehtadus mii addá dutnje rievtti, muhto ii geatnegasvuođa, oastit viesu šihttojuvvon haddái. Dát eaktuda ahte

 Dán áigodagas mávssát viessoláiggu - láigohaddi galgá gokčat suohkana olggosgoluid vissui ja okta oassi galgá mannat iešmávssu seastimii.

Mihttun lea ahte don dán áigodaga maŋŋil galggat nákcet oastit viesu sestojuvvon iešmávssuin ja viessoloanain/álggahanloanain.

Viessohaddi šihttojuvvo ovdagihtii. Jus viesu árvu loktana áigodagas, de dat boahtá dutnje buorrin.

Ortnet lea oaivvilduvvon mánnáolbmuide ja dállodoaluide geat leat váttis dilis ja geat eai nákce oastit viesu dábálaš vuogi mielde nu go sin dilálašvuohta lea dál.

Mánnaolbmot ja dállodoalut geat leat váttis dilis leat sii:

• geat eai eaiggádušša iežaset viesu
• geain lea vuollegis ja/dahje eahpesihkkaris sisaboahtu
• geat eai oaččo viessoloana dábálaš báŋkkus eai ge álggahanloana suohkanis dál
• geat árvvoštallojit nákcet oastit viesu Láigoheamis eaiggáduššamii-ortnega bokte 

Ortnegis leat ráddjejuvvon sajit ja suohkan árvvoštallá juohke ohcama sierra.

Loga eambbo juolludaneavttuid birra Láigoheamis eaiggáduššamii njuolggadusain:

Retningslinjer for Leie til eie i Kautokeino kommune 2026.pdf (PDF, 265 kB)

Sáhtát ohcat go deavddát suohkana ohcanskovi (liŋka). 

Ohcanáigemearri lea čakčamánu 1. b. 2026.

Ortnegii sáhttet gullat čuovvovaš viesut:

1. Jos don láigohat suohkanlaš viesu, de sáhtát ohcat ahte dat viessu galgá leat mielde ortnegis. Suohkan ferte árvvoštallat lea go viessu heivvolaš ortnegii.
2. Jus leat guoros suohkanlaš viesut mat leat heivvolaččat ortnegii.
3. Viessu dábálaš viessomárkanis.
4. Ođđa viesu huksen.

Viesu oastin dábálaš viessomárkanis ja ođđa viesu huksen leat áddjás proseassat. 

Dat boahtá earret eará das go viessomárkan lea ráddjejuvvon ja go dat gáibida eambbo áiggi ja návccaid čađaheapmái. 

Dákkár čovdosat sáhttet maid mielddisbuktit alladeappo gáibádusaid du ekonomiijai.

1. Ohcan

Don deavddát ohcanskovi suohkana ruovttusiiddus. Ohcamis dieđihat makkár čovdosa don oaivvildat heive dutnje - suohkanlaš viessu, viesu oastin dábálaš viessomárkanis dahje ođđa viesu huksen. Suohkan árvvoštallá heive go čoavddus ortnegii ja dutnje.

Don fertet bidjat mielddusin čuovvovaš duođaštusaid:

• Vearrodieđáhusa maŋŋemus guovtti jagi ovddas
• Bargošiehtadusa ja duođaštusa mii čájeha du bálkká maŋŋemus golbma mánu / Iešheanálaš ealáhusdoalli galgá buktit ealáhusdieđáhusa maŋŋemus golmmá jagi ovddas
• Duođaštusa mii čájeha du loanaid, das galgá boahtit ovdan man olu loatna lea ja máksinplánat
• Vealgedieđuid ja kredihttadieđuid
• Loatnaohcama hilguma (fertet leat ohcan viessoloana dahje álggahanloana ja ožžon hilgojumi)

2. Kárten

Suohkan bovde kandidáhtaid, geat devdet ortnega eavttuid, čoahkkimii. Čoahkkimis mii kártet du orrundilálašvuođa, ekonomiija ja vejolašvuođaid šaddat viessoeaiggádin.

3. Válljen

Suohkan dahká ollislaš árvvoštallama ja vállje 2-3 oasseváldi ortnegii. Árvvoštallama vuođđun lea ohcci orrundilálašvuohta, ekonomiija ja vejolašvuohta šaddat viessoeaggádin viđa jagi siste Láigoheamis eaiggáduššama-ortnega bokte. Suohkan árvvoštallá maid lea go dutnje makkárge viessu oastinmuttos ortnega bokte.

4. Šiehtadusat

Suohkana ja oasseváldi gaskkas dahkko láigošiehtadus gitta viđa jahkái ja opšuvdnašiehtadus mii addá dutnje rievtti, muhto ii geatnegasvuođa, oastit viesu šihttojuvvon haddái.

5. Čuovvoleapmi ja bagadallan

Suohkan ja oasseváldi hábmeba fárrolaga čuovvolanplána. Plánas galgá boahtit ovdan makkár čuovvoleami ja bagadallama oasseváldi dárbbaša, vai lea vejolašvuohta olahit ruhtadeami ja nagodit eaiggáduššat iežas viesu viđa jagi siste. 

6. Viesu oastin

Jus leat čuvvon čuovvolanplána ja ožžon dárbbašlaš ruhtadeami (viessoloana dahje álggahanloana), de sáhtát oastit viesu šihttojuvvon haddái.

Leat go dus jearaldagat ortnega birra dahje dárbbašat go veahki ohcama deavdit?

Čális e-poastta čujuhussii e-post@kautokeino.kommune.no

Besset go buohkat geat ohcet searvat ortnegii?

Suohkan dahká ollislaš árvvoštallama buot ohcamiiguin. Álggahanmuttus válljejuvvojit 2-3 oasseváldi geat devdet ortnega eavttuid.

Movt suohkan vállje oasseváldiid?

Suohkan árvvoštallá juohke ohcama oktagaslaččat ja ollislaččat.

Árvvoštallamis suohkan geahččá ohcci:

• orrundilálašvuođa  
• dietnasa ja ekonomiija 
• vealgedili
• vejolašvuođaid šaddat viessoeaiggádin viđa jagi siste 
• eará vejolaš sosiála dilálašvuođaid 
• motivašuvnna bargat dan guvlui ahte šaddá viessoeaiggádin 

Mánnáolbmot geain lea eahpesihkkaris orrundilálašvuohta ja dállodoalut geain lea vuollegis dienas vuoruhuvvojit.

Suohkan vuhtiiváldá maid makkár viesut leat olamuttus ja oastinmuttos ortnega bokte.

Buot ohcamat árvvoštallojuvvojit seamma eavttuid vuođul.

Makkár viesuid sáhttá oastit ortnega bokte?

Ortnega sáhttá čađahit iešguđetlágán čovdosiiguin. Sáhttá leat vejolaš oastit:

• suohkalaš viesu 
• viesu dábálaš viessomárkanis 
• aitto huksejuvvon viesu 

Ohcanskovis sáhtát ovddidit sávaldaga makkár čovdosa háliidat. Suohkan árvvoštallá guđe čoavddus lea áigeguovdil du dilálašvuhtii ja dan ektui makkár viesut leat olamuttos.

Sáhtán go ohcat oastit dan suohkanlaš viesu man dál láigohan?

Jus orut suohkanlaš viesus, de sáhtát ohcanskovis ovddidit sávaldaga beassat oastit dan.

Dat ii dattege mearkkaš ahte don áibbas sihkkarit beasat oastit dan. Suohkan ferte árvvoštallat lea go dan viesu vejolaš vuovdit ja maiddái lea go viessu heivvolaš oasseváldái omd. sturrodaga ektui.

Árvvoštallamis suohkan geahččá earret eará:

• makkár teknihkalaš stánddas viessu lea
• lea go dárbu divodit viesu
• sáhttá go viessu vuvdojuvvot 
• lea go viessu heivvolaš oassáváldái sturrodaga ja dárbbuid ektui 
• eará geavatlaš ja ruđalaš dilálašvuođaid 

Dat mearkkaša ahte ii leat sihkar sáhttá go dat viessu gos don dál orut gullat Láigoheamis eaiggáduššamii-ortnegii.

Sáhtán go ieš mearridit guđe viesu áiggušin oastit ortnega bokte?

Don sáhtát ovddidit iežat sávaldagaid ja evttohusaid ohcanskovis, muhto suohkan ferte árvvoštallat lea go viessu heivvolaš dutnje ja lea go dan vejolaš fátmmastit ortnegii.

Ferten go oastit viesu viđa jagi maŋŋel?

Láigoheamis eaiggáduššamii-ortnet addá dutnje vejolašvuođa oastit viesu, muhto don it leat geatnegahtton dan dahkat.

Oaččun go automáhtalaččat oastit viesu viđa jagi maŋŋel?

Don oaččut vejolašvuođa, muhto it automáhtalaččat vuoigatvuođa oastit viesu.

Don fertet deavdit ortnega eavttuid, čuovvut čuovvolanplána ja oažžut doarvái viessoloana dábálaš báŋkkus dahje álggahanloana suohkanis láigoáigodaga loahpas jus galggat beassat oastit viesu.

Oaččun go automáhtalaččat viessoloana go lean mielde Láigoheamis eaiggáduššamii-ortnegis?

Báŋkku dahje suohkanis dat ossodat mii meannuda álggahanloatnaohcamiid árvvoštallá sáhtát go oažžut loana. Árvvoštallan dahkko du ekonomiija ja sin njuolggadusaid ja eavttuid vuođul. Dat mearkkaša ahte don it automáhtalaččat oaččo loana go leat mielde ortnegis. Don fertet ieš bidjat návccaid olahit ruhtadeami.

Sáhtán go oažžut veahki ovdal go ozan?

Jus leat eahpesihkár movt ortnet doaibmá, heive go dát dutnje dahje jus dárbbašat veahki deavdit ohcama, de sáhtát dieđihit dan oktavuođadieđu-skovi bokte. Mii váldit dalle oktavuođa duinna ja don oaččut bagadallama.