Álggahanloatna
Álggahanloatna galgá veahkkin sidjiide geain lea váttisvuohta háhkat heivvolaš viesu guhkit áigge viessofinansieren váttisvuođaid dihte, ja veahkkin doalahit viesu.
Álggahanloatna dárboárvvoštallo ja sáhttá fátmmastit erret eará vuosttašgeardi ásaheddjiid, bearrašiid geain leat mánát, doaimmashehttejuvvon olbmuid, báhtareddjiid, olbmuid geain lea orrunlohpi humanitára ákkaid vuođul, ja eará joavkkuid geain leat guhkit áigge ekonomalaš váttisvuođat. Vuorraset olbmot sáhttet maid ohcat álggahanloana divvut viesuid vai sáhttet joatkit orrut iežaset viesuin.
Álggahan loana ozat Viessobáŋkku/Husbanken neahttasiiddus
Áššemeannudan áigi lea 3 mánu.
Masa sáhtát oaččut álggahanloana?
- Oastit viesu
- Hukset viesu
- Divvut viesu
- Ođđasit ruhtadit divrras loanaid jus dat dagaha ahte bearaš beassá joatkit orrut viesus
- Ovdagihtii dohkkeheami – finansierenduođaštusa
Gii sáhttá oaččut álggahanloana?
Álggahanloatna sáhttá fátmmastit ee.:
- Bearrašiid geain leat mánát
- Vuorasolbmuid
- Olbmuid geain leat doaimmashehttejumit
- Earáid geain ii leat viessu, dahje orrot viesus mii ii leat heivvolaš
Álggahanloatna dárboárvvoštallo Guovdageainnu suohkana álggahanloana njuolggadusaid ektui.
Eavttut oaččut álggahanloana
- Ferte ohccán viessoloana dábálaš báŋkkus maid báŋku lea biehttalan addimis, dahje ii addán doarvái loana oastit viesu. Ohccánsupmi ferte oidnot biehttaleamis.
- Ii leat doarvái iešmáksu oaččut loana dábálaš báŋkkus.
- Ferte nákcet máksit oassemávssu ja reanttuid álggahanloanas, seammás go báhca doarvái ruhttá birget
- Viessu ferte heivvolaš bearrašii ja govttolaš hattiid ektui mat leat dan guovllus gos áiggut orrut.
- It eaiggát viesu ovdalaččas
- Ii leat opmodat maid sáhtát luvvet iešmáksui
Jus ieš nagodat máksit viesu/divvuma de it sáhte oaččut álggahanloana.
Guovdageainnu álggahanloana njuolggadusat
Dáppe gávnnat Guovdageainnu álggahanloana njuolggadusaid (PDF, 595 kB)
Jus háliidat eambbo dieđuid álggahanloana birra, de sáhtát váldit oktavuođa
Nav kantuvrrain, telefovnna bokte: 404 87 830
dahje fitnat báikkálaš NAV kantuvrras.
Doarjjaortnet
Doarjja galgá veahkehit sin, geat leat doaimmashehttejuvvon, oažžut ekonomalaš veahki heivehit viesu vai sáhttet ruovttus orrut nu guhkká go vejolaš.
Doarjjaortnet almmuhuvvo suohkana neahttasiiddus guktii jagis.
Ohcán áigemearri juohke jagi: 01.04 ja 01.10
Doarjaga ozat Viessobáŋkku/Husbanken neahttasiiddus
Ohcan áigodat lea dábálaččat mánu, ja ferte rehkenastit mánu áššemeannudanáiggi mannjel ohcanáigemeari.
Ohcmat meannuduvvot loatna lávdegottis masa servet NAV ja suohkana ekonomiijaossodat.
Doarjjamearrádus eaktuda ahte leat ruđat bušeahtas.
Masa sáhttá oaččut doarjaga?
- Heivehit viesu, nu go váldit eret alla uksabealláid, lonuhit govddit uvssaide, bidjat riššu/seinniid ja nu ain anne doaimmashehttejuvvon olbmot oččot vejolašvuođa orrut ruovttuin nu guhkká go vejolaš.
- Čielggadit/prosjekteret vejolaš viesso divodemiid heivehan dihte doaimmashehttejuvvon olbmuide
- Jus ain báhca doarjjaortnegis ruhttá mannjel dan vuosttaš prioriterema sáhttá veardidit addit doarjaga dárbbašlaš divodemiide nu go lonuhit lasiid, heivehit gievkkana ja basadanlanja jnv.
Doarjaga sturrodat boahtá das man olu ruhttá lea suohkanis juolluduvvon doarjjaortnegii, ja obbalaš veardideapmi ekonomiijas, dárbbus ja vejolašvuođas oaččut doarjaga eará almmolaš ásahusain.
Eavttut oaččut doarjaga heiveheapmái
- Doarjja sáhttá juolluduvvot doaimmashehttejuvvon olbmoide geain lea dárbu heivehit viesu
- Juolludeamis dahkko ekonomalaš dárboarvoštallan
- Ohccis ferte leat bistevaš unnán sisaboahtu ja/dahje leahkit erenoamáš váttis dilis, eai ge leat doarvái ekonomalaš vejolašvuođat máksit dárbbašlaš loana dan bargui.
Loatnalávdegoddi doalaha rievtti dahkat individuála veardideami áššin gos ovdanbohtet erenoamáš sosiála dahje dearvvašvuođa hástalusat bearrašis.
Ohccáma sisdoallu
- Čilgejupmi ohcci heivehandárbbuin ja duođaštus das
- Haddi/fálaldat bijus unnimusat guovtti fálaldeaddjis
- Diđošteapmi ja cealkámuš suohkana ergoterapevttas dahje eará dearvvašvuođafágabargis.
Mildosat ohcamii
- Maŋemus vearrodieđáhus
- Duođaštus sisaboađus
- Bajilgovva opmodagas ja dávvirin (O.m.d. báŋku, foanddat, vuojánat, viessu)
Suohkanis ii leat nu olu bušeterejuvvon doarjja, ja ordnet árvvoštallo garrasit dárbbuid ektui. Dušše sis geain lea buot váddáseamus dilli sáhttet vuordit doarjaga oažžut.
Guovdageainnu suohkana doarjjaortnet njuolggadusat
Guovdageainnu suohkana njuolggadusaid doarjaga ektui gávnnat dás. (PDF, 192 kB)
Jus háliidat eambbo dieđuid doarjaga birra, de sáhtát váldit oktavuođa
Nav kantuvrrain telefovnna bokte: 404 87 830,
dahje fitnat báikkálaš NAV kantuvrras.
Álggahan loana ja doarjaga ferte ohcat elektrovnnalaččat.
Dus ferte BankID vai sáhtát ohcat.
Oza dákko:
Husbanken neahttasiidu
Ássandoarjja
Jus háliidat hupmat sámegielat bargiin, de váldde oktavuođa NAV:ain Guovdageainnus.
Rabasáiggiid oainnát dás.
Ássandoarjja lea doarjjaortnet stádas dutnje geas leat eanet olggosgolut go sisaboahtu, dan meroštallet juohke mánu du sisaboađu ja orrungoluid vuođul.
Suohkan gos don orut registrere ohcamiid ja doallá buot oktavuođaid ohcciiguin.
Jus dus leat gažaldagat ja orut Guovdageainnu suohkanis, de váldde oktavuođa NAV kantuvrrain Guovdageainnus.
Viessobaŋku ruovttusiiddus logat eambbo dieđuid ássandoarjaga birra, ja doppe sáddet digitála ohcama.