Álggahanloatna ja doarjja

Livččii go dus sávaldat eaiggádit iežat viesu, muhto it oaččo loana dábálaš báŋkkus? Ii leat doarvái iešmáksu? Suohkanis gávdno gaskaoapmi veahkehan dihte sin geain lea váttis ekonomalaš dilli ollašuhttit sávaldaga eaiggáduššat iežaset viesu.

Álggahanloatna

Álggahanloatna gálga veahkkin sidjiide geain lea váttisvuohta hahkat heivvolaš viesu guhkit áigge viessofinansieren váttisvuođaid dihte, ja veahkkin doalahit viesu.

Álggahanloatna dárboárvvoštallo ja sáhttá fátmmastit erret eará vuosttašgeardi ásaheddjiid, bearrašiid geain leat manat, doaimmashehttejuvvon olbmuid, báhtareddjiid, olbmuid geain lea orrunlohpi humanitára ákkaid vuođul, ja eará joavkkuid geain leat guhkit áigge ekonomalaš váttisvuođat. Vuorraset olbmot sáhttet maid ohccát álggahanloana divvut viesuid anne sáhttet joatkit orrut iežaset viesuin.

Álggahanloana ozat Husbanken neahttasiiddu bokte. Áššemeannudan áigi lea 3 mánu.

 

Masa sáhtát oaččut álggahanloana?
  • Oastit viesu
  • Hukset viesu
  • Divvut viesu
  • Ođđasit ruhtadit divrras loanaid jus dat dagaha ahte bearaš beassá joatkit orrut viesus
  • Ovdagihtii dohkkeheami – finansierenduođaštusa
Gii sáhttá oaččut álggahanloana?

Álggahanloatna sáhttá fátmmastit ee.:

  • Bearrašiid geain leat mánát
  • Vuorasolbmuid
  • Olbmuid geain leat doaimmashehttejumit
  • Earáid geain ii leat viessu, dahje orrot viesus mii ii leat heivvolaš

Álggahanloatna dárboárvvoštallo Guovdageainnu suohkana álggahanloana njuolggadusaid ektui.

Eavttut oaččut álggahanloana
  • Ferte ohccán viessoloana dábálaš báŋkkus maid báŋku lea biehttalan addimis, dahje ii addán doarvái loana oastit viesu. Ohccánsupmi ferte oidnot biehttaleamis.
  • Ii leat doarvái iešmáksu oaččut loana dábálaš báŋkkus.
  • Ferte nákcet máksit oassemávssu ja reanttuid álggahanloanas, seammás go báhca doarvái ruhttá birget
  • Viessu ferte heivvolaš bearrašii ja govttolaš hattiid ektui mat leat dan guovllus gos áiggut orrut.
  • It eaiggát viesu ovdalaččas
  • Ii leat opmodat maid sáhtát luvvet iešmáksui

Jus ieš nagodat máksit viesu/divvuma de it sáhte oaččut álggahanloana.

 

Guovdageainnu álggahanloana njuolggadusat

Dáppe gávnnat Guovdageainnu álggahanloana njuolggadusaid (PDF, 595 kB)

Jus háliidat eambbo dieđuid álggahanloana birra de sáhtát váldit oktavuođa Nav kantuvrrain, telefovnna bokte: 404 87 830, dahje sáhtát fitnat baikkalaš NAV kantuvrras.

 

Doarjjaortnet

Doarjja gálga veahkehit sin geat leat doaimmashehttejuvvon oaččut ekonomalaš veahki heivehit viesu anne sáhttet ruovttus orrut nu guhkká go vejolaš.

Doarjjaortnet almmuhuvvo suohkana neahttasiiddus guktii jagis. Ohccánáigemearri lea 01.04 ja 01.10 juohke jagi. Doarjaga ozat Husbanken neahttasiiddu bokte. 

Ohcanáigodat lea dábálaččat mánu, ja ferte rehkenastit mánu áššemeannudanáiggi mannjel ohcanáigemeari. Ohccámat meannuduvvot loatnalávdegottis gos servet NAV ja suohkana ekonomiijaossodat. Doarjjamearrádus eaktuda ahte leat ruđat bušeahtas.

 

Masa sáhttá oaččut doarjaga?
  • Heivehit viesu, nu go váldit eret alla uksabealláid, lonuhit govddit uvssaide, bidjat riššu/seinniid ja nu ain anne doaimmashehttejuvvon olbmot oččot vejolašvuođa orrut ruovttuin nu guhkká go vejolaš.
  •  Čielggadit/prosjekteret vejolaš viesso divodemiid heivehan dihte doaimmashehttejuvvon olbmuide
  • Jus ain báhca doarjjaortnegis ruhttá mannjel dan vuosttaš prioriterema sáhttá veardidit addit doarjaga dárbbašlaš divodemiide nu go lonuhit lasiid, heivehit gievkkana ja basadanlanja jnv.

Doarjaga sturrodat boahtá das man olu ruhttá lea suohkanis juolluduvvon doarjjaortnegii, ja obbalaš veardideapmi ekonomiijas, dárbbus ja vejolašvuođas oaččut doarjaga eará almmolaš ásahusain.

Eavttut oaččut doarjaga heiveheapmái
  • Doarjja sáhttá juolluduvvot doaimmashehttejuvvon olbmoide geain lea dárbu heivehit viesu
  • Juolludeamis dahkko ekonomalaš dárboarvoštallan
  • Ohccis ferte leat bistevaš unnán sisaboahtu ja/dahje leahkit erenoamáš váttis dilis, eai ge leat doarvái ekonomalaš vejolašvuođat máksit dárbbašlaš loana dan bargui.

Loatnalávdegoddi doalaha rievtti dahkat individuála veardideami áššin gos ovdanbohtet erenoamáš sosiála dahje dearvvašvuođa hástalusat bearrašis.

Ohccáma sisdoallu
  • Čilgejupmi ohcci heivehandárbbuin ja duođaštus das
  • Haddi/fálaldat bijus unnimusat guovtti fálaldeaddjis
  • Diđošteapmi ja cealkámuš suohkana ergoterapevttas dahje eará dearvvašvuođafágabargis.
Mildosat ohcamii
  • Maŋemus vearrodieđáhus
  • Duođaštus sisaboađus
  • Bajilgovva opmodagas ja dávvirin (O.m.d. báŋku, foanddat, vuojánat, viessu)

 

Suohkanis ii leat nu olu bušeterejuvvon doarjja ja ordnet árvvoštallo garrasit dárbbuid ektui, ja dušše sis geain lea buot vaddaseamus dilli sáhttet vuordit oaččut doarjaga.

Guovdageainnu suohkana doarjjaortnet njuolggadusat

Guovdageainnu suohkana njuolggadusaid doarjaga ektui gávnnat dás. (PDF, 192 kB)

Jus háliidat eambbo dieđuid doarjaga birra de sáhtát váldit oktavuođa Nav kantuvrrain telefovnna bokte: 404 87 830, dahje sáhtát fitnan baikkalaš NAV kantuvrras.

 

Álggahanloana ja doarjaga ferte ohccát elektrovnnalaččat. Dus ferte BankID anne sáhtát ohccát.

 

Oza dákko:

Husbanken neahttasiidu