Gii sáhttá oažžut koronaboahku?

Suohkanii eai boađe álggus doarvái koronaboahkut sidjiide geat leat vuoruhuvvon joavkkuin, dan dihte ferte addojuvvot vuosttažin sidjiide geat dárbbašit dan eanemusat.

Dá lea vuoruhanráidu:

  1.   Ássit buhcciidruovttuin 
  2.   Ahki 85 jagi ja boarráset
  3.   Ahki 75-84 jagi
  4.   Ahki 65-74 jagi
      JA olbmot gaskal 18 ja 64 jagi geain lea vuollálas dávda dahje dilálašvuohta mas alla riska duođalaš buozanvuohta*
  5.   Ahki 55-64 jagi geain lea vuollálas dávda dahje dilálašvuohta*
  6.   Ahki 45-54 jagi geain lea seammá dávda dahje dilálašvuohta go 5. čuoggás
  7.   Ahki 18-44 jagi geain lea seammá dávda dahje dilálašvuohta go 5. čuoggás
  8.   Ahki 55-64 jagi
  9.   Ahki 45-54 jagi
  10.   Ahki 18-24 jagi ja 40-44 jagi
  11.   Ahki 25-39 jagi

*Dáppe gávnnat eambbo dieđuid ja dieđuid dihto dávddaid ja dilálašvuođaid birra mat gullet 4. ja 5. čuoggái.

Ahkejuohkin čuovvu ahkekohortaid jahkásaččat, dat mearkkaša ahte olbmot geat leat riegádan seamma jagi galget fállot boahku seammás.

Dearvvašvuođabargiid vuoruheapmi dáhkko bálddalas risikojoavkkuiguin:

Gitta 20% dain boahkuin maid suohkan lea ožžon sáhttet addot mearriduvvon joavkkuide dearvvašvuođabargiin vuođđodearvvašvuođabálvalusas. Dát boahkuhuvvojit bálddalas dain iešguđetge risikojoavkovuoruhankategoriijaiguin.

 

Loga dáppe movt diŋgot áiggi koronaboahkuheapmái.


Vuoruhanráidu sáhttá rievdat dáid vuođul:   

  • Man ollu njoammun lea servodagas  
  • Man stuora bargodeaddu lea dearvvašvuođabálvalusas 
  • Guđe boahkut leat oažžumis  
  • Máhttu movt guđetge boahkut doibmet iešguđetge ahkejoavkkuin ja riskajoavkkuin
  • Máhttu man stuora grádas boahkut eastadit dávdda leavvamis servvodagas