– Mun illudan oažžut nuvttá dearvvašvuođaiskkadeami. Dađi eambbosat oassálastet, dađi buoret gova mii oažžut das movt min álbmoga dearvvašvuohta lea. Dat lea erenoamáš dehálaš go galgat plánet boahtteáigái, dadjá sátnejođiheaddji Anders S. Buljo.
Buohkat gaskkal 40-79 jagi Guovdageainnu suohkanis leat bovdejuvvon oassálastit. Beroškeahttá du dearvvašvuođas, sohkabealis dahje kultuvrralaš duogážis. Lea eaktodáhtolaš ja nuvttá oassálastit.
Maŋŋel iskkadeami oažžu suohkan anonymiserejuvvon raporta mas bohtet ovdan bohtosat. Dasa lassin oažžu juohke oasseváldi ovttatmano diehtit bohtosiid muhtin ráje mihtidemiide.
Mo čađahuvvo iskkadeapmi?
• don deavddát jearaldatskovi digitála dahje báberhámis
• iskkadeapmi ádjána sullii 40 minuhta
• lassiiskkadeapmi sidjiide geat leat gaskal 70-79 jagi ádjána sullii 30 minuhta.
Maŋŋel iskkadeami de don oaččut iežat bohtosiid muhtin ráje iskkademiin, ja dat sáhttet leat miellagiddevaš dieđut du dearvvašvuođa birra.
Dán mii mihtidit fysalaš iskkadeamis
Fysalaš iskkadeamis mii mihtidit:
• allodaga ja deattu, ja birramihtu seakkáža ja alimiid bokte
• váimmu ritmma (EKG), varradeattu ja váimmu ravkasa (pulsa) go leat muosis
• giehtačárvema
• mihtidit geahppáid kapasitehta (spirometri) muhtin oasseváldiin
• muhtin oasseváldiid jearrat atnit aktivitehtamihtu ovtta vahku
• váldit varraiskosiid ja jearrat oasseváldiin attáše go gožžaiskosa ja vuoktaiskosa
Daid dieđuid oaččut iežat birra
Jus háliidat, de sáhtát maŋŋel iskkademiid oažžut bohtosa dihto mihtidemiin ja analysain.
Oaččut earret eará diehtit iežat allodaga, deattu, rumašmássaindeavssa (BMI), alimiid ja seakkáža mihtuid, varradeattu, váimmu ravkasa (pulsa) go leat muosis, varraproseantta ja guhkesáiggi varrasohkkara meriid. Jus muhtin dáin mihtidemiin čájeha dárbbu medisiinnalaš dikšui, de ávžžuhuvvot mannat doaktára lusa.
Goas ja gos?
• SAMINOR lea Guovdageainnus 6. - 27. beaivái ođđajagimánus
• Stašuvdna lea Steallis (ovddeš dearvvašvuođaguovddážis), Ájastealli 3.
• Rahpanáiggit:
Mánnodagas bearjadahkii dii. 09.00-16.30.
Disdagaid ja duorastagaid lea rabas gitta 18.00 rádjái.
Lea maid rabas lávvardaga ođđajagimánu 18. beaivvi gaskkal dii. 10.00-14.00.
Jus ii heive boahtit dalle go leat bovdejuvvon de sáhtát boahtit dalle go alccet heive, nu gohčoduvvon drop-in diibmui. Dábálaččat ii leat guhkes vuordináigi.
Du oassálastin lea stuora ávkin!
Go searvvat, de leat mávssolaš veahkkin dearvvašvuođadutkamii. Guorahallama bohtosat sáhttet muitalit olu álbmoga dearvvašvuođadili birra, ja dat dieđut leat deaŧalaččat suohkaniidda, gielddaide, fylkkagielddaide, dearvvašvuođaeiseválddiide ja Sámediggái. Daid dieđuid sáhttet atnit bidjat johtui doaimmaid mat addet álbmogii buoret dearvvašvuođa ja heivehuvvon dearvvašvuođabálvalusaid.
Juohke oasseváldi lea lihka dehálaš, leaččat dál sápmelaš, kvena, dáčča, nuorra dahje boaris, dearvvaš dahje buohcci. Dađi eambbosat leat mielde, dađi buoret ja ollislaš šaddá SAMINOR.
Vuoitte el-sihkkela
Buohkat geat leat mielde SAMINORas leat maid mielde vuorbádeamis gos sáhtát vuoitit el-sihkkela, hárjehallandiimmuid ja eambbo. SAMINOR almmuha go lea vuorbádan vuoittuid ja váldá oktavuođa vuitiiguin. Du persovnnalaš dieđut lea suodjaluvvon ja vuorbádeapmi ii čadnojuvvo vástádusaide dahje iskkademiide.